Katso minua
Ennen et pääse
Ei kai sinulla niin kiire ole
ettetkö jaksaisi kiinnostua
Olen tässä
Avoimena, riisuttuna
Rehellisenä
Katso silmiini
Ennen en päästä
Katsettani taas harhailemaan
Harvoin olen näin rohkea
ymmärräthän
Hetkikin riittää
Jos ei muuten
Kohta taas vedän
huolettomuuden varjon päälleni
ja jatkan matkaa
Jos vain päästät
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
23:47
Olen menettänyt kaiken
jäljellä on enää tyhjyys
Keskellä pimeyttä ainoa valopiste
on hennosti lepattava perhonen
Valkoinen, tuttu, turvallinen
Niin kaukana, ettei käsi kosketa
niin lähellä, että sydän sen tuntee
Pääkallot siivissään
se johdattaa minut valoon ja häviää
Enkä enää pelkää
löydettyäni oppaan pimeään
jäljellä on enää tyhjyys
Keskellä pimeyttä ainoa valopiste
on hennosti lepattava perhonen
Valkoinen, tuttu, turvallinen
Niin kaukana, ettei käsi kosketa
niin lähellä, että sydän sen tuntee
Pääkallot siivissään
se johdattaa minut valoon ja häviää
Enkä enää pelkää
löydettyäni oppaan pimeään
18:10
Selkäkipu
ruosteinen raide
Matkan tuntu ja haju
Hien ja hajuveden yhdistelmä
ilmastoinnilla ja ilman
Kolina, itkevä lapsi
äänet vievät eteenpäin
Minne vain, mistä vain
Ja kun olet perillä
matka vasta alkaa
Vaeltajan jalkoja särkee
mutta ne ovat kestävämmät
kuin tallaamansa tiet
ruosteinen raide
Matkan tuntu ja haju
Hien ja hajuveden yhdistelmä
ilmastoinnilla ja ilman
Kolina, itkevä lapsi
äänet vievät eteenpäin
Minne vain, mistä vain
Ja kun olet perillä
matka vasta alkaa
Vaeltajan jalkoja särkee
mutta ne ovat kestävämmät
kuin tallaamansa tiet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)