03:00

Rakkaus kuin kirje
Kirjoitettu
sydäntä kuunnellen
harkitsematta seurauksia
Vain, koska se on
mahdollista

Sillä ei rakkauskaan
vaadi järkeä
Se ei halua piiloutua
soveliaisuuteen
Vaan nauttia olemisestaan
Vain, koska se on
todellista

Tunne,
joka kumpuaa
syvältä sisältä
Ilona,
kaikkien nähtävänä

Avoimena maailmalle
Osoitettuna
vain sinulle

Sinulle

Astun peilin eteen
kuvasi heijastuu silmistäni
Kun suljen silmäni
kasvosi jäävät vielä näkyviin

Edes väkijoukon hälinä
ei pahinkaan kaamos
saa sinua päästäni
Olet aina mielessäni

Kumarrun peilityynen järven ylle
Tuuli piirtää naurusi veden pintaan
Sukellan järven syvyyksiin
hukuttautuen suudelmiisi

Veden hyväillessä kehoani
sama kaipuu valtaa taas sisimpäni
Kunpa voisin koskettaa
suudella suutasi nauravaa

Astun oven eteen
silmäsi vangitsevat katseeni
Suljen oven takanani
valmistaudun uuteen sukkelukseen

Käsiesi leikkiessä ihollani
lämpö virtaa suoniini
Päästän sen keuhkoihini
jään onnellisena upoksiin

Yöstä yöhön

Jälleen yksi uneton yö
Äänet kantautuvat selkeinä oven takaa
Huutoa, itkua, kiroilua, raivoa
Särkyvän peilin terävä ääni

Kaikki hiljenee hetkeksi
Hiljainen nyyhkytys anelee armoa
Ei, älä enää, anna anteeksi
Askeleita poikki huoneen, kirkaisu

Koitan sulkea kaiken pois tajunnastani
Liha valittaa julmien nyrkkien alla
Huonekalut kaatuvat pakenevien jalkojen edestä

Juokse, pelastu
Lukittu ovi
Viimeinen isku

Pieni uikutus pääsee suustani
Liikettä
Askeleet lähtevät suuntaani

Suljen silmäni
Tukin korvani.
Tämä ei ole totta

Ovi avautuu
Pakenen unelmien paratiisiin
Pimeys

Unohdettu

Olet tässä
Piste paperilla
Missä olet?
Keskellä sivua, ulkona kartalta

Maailman reunalla
Eksyneiden joutomaalla
Yksin taivasalla
Parittomalla polulla

Kuljet kohti unohdusta
Muistosi peittävät jälkesi
Tuhoavat itsensä
askel askeleelta

Matkasi ei ole lopussa ennen kuin
astut ensimmäisen askeleen päälle
Sen, joka on aikaa sitten pyyhitty pois
Lopulta muistat vain askelen kerrallaan
pääsi tyhjenee heti jalkasi noustua

Olet ulkona kartalta
Poistettu maailmasta
Ulkona tietoisuudesta

On mulla paitoja

On mulla paitoja, maripaitoja
Värejä löytyy monen monta
Raidallisia, pilkullisia, täplikkäitä
Määriä suuria, en tohdi edes laskea näitä!

Paita päällä kaikkialla
Paita vain ei muuta
Mareissa ei tarvii housuu
Värit paidan vie uuteen nousuun

Muut katsoo karsastaa
Ne ei osaa paitoja arvostaa
Mä viis veisaan niistä,
jatkan matkaa ja niiden taskuun niistän

Lohduta

Syleilen sinua
tuuditan syvimpään uneen
Peittelen sinut
kiedon pehmeimpään pellavaan

Itke pois, pieni lapsi
itke aivan loppuun asti
Itke pois, olkaa vasten
itke itses maailmaan lasten

Silitän päätäsi
suin uinuvan hiuksia
Valvon vierelläsi
vahdin rauhaa aamutähden

Itke pois, pieni lapsi
itke aivan loppuun asti
Itke vaikka yötä vasten
minä kuivaan aamukasteen

17:20

Naurua hihitystä
kuulutuksia

Istun metrossa ja kuvittelen
olevani sokea
En suostu näkemään iloa
en surua
Vaan koitan aistia ne muuten

Opi koskemaan vihaa
Haistamaan pelko
Sulje silmäsi ja keskity ympäristöösi
Ehkä osaat, ehkä et

Kuuntele muita ihmisiä
ehkä opit kuulemaan myös itsesi
Ja kun taas avaat silmäsi
näet

23:42

Baari veden alla

ilmakuplassa

Istun ja juon viiniä merisiilin kuoresta

Jos en ole varovainen 

se pistää

piikeissä on vielä myrkkyä jäljellä

En halua menettää tajuntaani

sillä tarjoilija heittäisi minut ulos

ilmakuplasta

Hukkua voi monella tapaa

mutten halua sen tapahtuvan

merisiilistä juomisen takia

Baarimikko on mustekala

nopea kaikkine lonkeroineen

maksan laskuni ja aloitan matkani pintaan

Uin hitaasti halki sinisen meren

hitaasti mutta varmasti

pintaa kohden

Kun pääsen sänkyyni nukahdan heti

enkä enää aamulla muista

missä olen ollut

22:32

Maisema ikkunan takana on musta

Älä kuitenkaan sulje verhoja

Voihan olla, että siellä on hän

Et vain vielä näe ulos 

Ole vain ja unohda 

anna kaikkien nähdä sinut

Ja voihan olla, että joukossa on joku

jonka myös sinä huomaat

Älä sulje verhoja 

Saatat herätä aamuaurinkoon

ja nähdä ulos

Ehkä hän odottaa sinua

ikkunasi alla

Ja voihan olla, että ikkunasi on tarpeeksi matalalla

hänen kiivetä sisään

Silloin voitte lämmitellä

yhdessä aamuauringossa

23:04

Mitä minä olen 

ilman kotia

ilman kumppania

ilman rahaa

Olenko yksinäinen 

koditon 

Vai ehkä sittenkin vapaa

Valinta on minun

Voin olla oma herrani

Mutta herratkin tarvitsevat kodin

kumppanin

Ehkä vähän rahaa

Ei kai kenenkään tarvitse

olla yksin

ollakseen vapaa

05:30

Muovimatto jalkojeni alla

kädet paljaalla lautalattialla

Koitan ryömiä kynnyksen yli 

mutten taida

jaksaa

Ei, ei saa luovuttaa

Vaikka miksi en vain jäisi 

tähän makaamaan

Onhan tässä yhtä hyvä

kuin missä tahansa

muualla

Antaa kehon valuttaa myrkkynsä

Puhdistaa lattialautojenkin raot

Antaa surun kellastaa 

verhot ja seinät

Ahdistuksen pimentää ikkunat

Voithan aina muuttaa kaiken 

Tai ainakin uuteen

taloon

Aloittaa kaiken alusta

Kunnes on taas aika 

yrittää kynnyksen 

yli

19:08

Kevät sisälläni nostaa päätään

vaikka linnut lentävät jo etelään

Auringonlasku värjää kasvoni

Silmät suljettuina

olet siinä

Vain meri välissämme

Jäänsärkijä, majakka

ja punaiset pilvet

Silmät auki

näen pimeän

Näen valon

Ja siinä

siinä olet sinä

01:32

Katso
sinisiin silmiini
näe sininen mieleni
Jääthän vielä hetkeksi

Mitä näet

Meren syvän sinisen
alla vellovan tummuuden
Ehkä ymmärrät

Mitä olen
Mitä tarvitsen
Ollakseni taas sinisilmäinen