keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Yöstä yöhön
Jälleen yksi uneton yö
Äänet kantautuvat selkeinä oven takaa
Huutoa, itkua, kiroilua, raivoa
Särkyvän peilin terävä ääni
Kaikki hiljenee hetkeksi
Hiljainen nyyhkytys anelee armoa
Ei, älä enää, anna anteeksi
Askeleita poikki huoneen, kirkaisu
Koitan sulkea kaiken pois tajunnastani
Liha valittaa julmien nyrkkien alla
Huonekalut kaatuvat pakenevien jalkojen edestä
Juokse, pelastu
Lukittu ovi
Viimeinen isku
Pieni uikutus pääsee suustani
Liikettä
Askeleet lähtevät suuntaani
Suljen silmäni
Tukin korvani.
Tämä ei ole totta
Ovi avautuu
Pakenen unelmien paratiisiin
Pimeys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti